Koulutehtävä (2)
Lueskelin mielenkiinnolla Jukka-Pekka Lindénin ”Tee kauppaa netissä!” -opusta. Alan kirjoille on kohderyhmänsä, sillä esimerkiksi Suomessa huuto.net-sivustolla on 1,4 miljoonaa käyttäjää (luku vuodelta 2009). Yksityishenkilönä voi harrastaa nettikauppatoimintaa ilman arvonlisäveron maksuvelvoitetta kalenterivuodessa 8500 euron liikevaihdon rajaan saakka. Tähän summaan asti kaupankäynti on silkkaa harrastustoimintaa, mutta mikäli myyntitoiminta alkaa kasvamaan tästä tulee raja nopeasti vastaan. Sitten kannattaa perustaa toiminimi.
Matkailu on yksi verkkokaupan ala, joka tuottaa eniten liikevaihtoa. Kuitenkin www-sivujen on tarkoitus täydentää yrityksen perinteistä liiketoimintaa, ei välttämättä korvata sitä. Tämä riippuu paljolti myös tuotteesta/palvelusta. Kivijalkamyymälä yhdistettynä verkkokauppaan tavoittaa laajemman asiakasryhmän – kassa ei kilahda ainoastaan auringon paistaessa vaan myös yön pimeinä tunteina.
Internet ei tule koskaan lopettamaan perinteistä vähittäiskauppaa. Netti on nopea, helppo ja edullinen lisä myyntikanaviin. Kaikki se, mitä yritys voi tehdä helpottaakseen tuotteidensa ja palvelujensa ostamista, tulee lisäämään liikevaihtoa. Verkkokaupan rahavirta on kuin kohiseva koski – kumiveneet täynnä uteliaita ja kulutustietoisia ihmisiä päivin ja öin. Kivijalkamyymälä seisoo vakaasti paikallaan kuin vanha, suuri tammi toivottaen tervetulleeksi asiakkaat valoisaan aikaan. Netin myötä myymälän pinta-alaa on saatettu pienentää ja tiskin takana on vähemmän myyjättäriä, mutta ovi käy edelleen ja face-to-face asiakaspalvelua arvostetaan. Kaupankäyntiprosessi verkkokauppojen yleistyessä nopeutuu ja helpottuu – sekä myyjän että ostajan näkövinkkelistä. Enää ei tarvitse nykiä ovenripaa vaan tarjonta on avoinna 24/7 napin painalluksen päässä.
Ketkä verkkokaupankäynnissä ovat voittajia, ketkä häviäjiä ? Mielestäni sekä ostaja että myyjä ovat voittajia - netti on tullut jäädäkseen ja näin tulee ajatella. Ostajalle ostaminen helpottuu ja nopeutuu, myyjä taas tavoittaa laajemman ostajakunnan ympäri vuorokauden.
Oraclen johtoon kuuluva Mark Jarvis toteaa John Tschohlin kirjoittamassa Verkkokauppa-kirjassa ”Joko verkkokauppaa tai ei kauppaa ollenkaan”. Suuret yritykset ovat jo lähteneet mukaan tulevaisuuden toimintamalliin, toiset rytinällä ja toiset hitaammalla vaihteella. Varmaa on se, että ruutupaperi ja lyijykynä ovat historiaa ja tilalle ovat tulleet toisiinsa synkronoidut sähköiset toimintalaitteet.
Tschohl muistuttaa teoksessaan Verkkokauppa nettikaupan vaarasta: hylkäämispäätös on vain yhden klikkauksen päässä. Aivan totta – vaikka tuote, sivut ja tekniikka olisivat hallussa, saattaa yksi pieni tekijä aiheuttaa myyjälle epätoivotun reaktion: sivuilta poistumisen ilman ostosta. Se pieni tekijä voi olla vaikka varastotilanteen päivittämättömyys, vanhentunut tieto, joustamaton navigointi tms. Nettikaupankäynnin lisääntyminen ei kuitenkaan poista hyvän asiakaspalvelun tarvetta. Asiakas, joka suorittaa nettiostoksia, ansaitsee samanarvoisen palvelun, kuin jos hän seisoisi yrityksen toimitiloissa. Siksi asiakaspalvelukanavat tulevat olla selkeästi esillä etusivulla, josta asiakas löytää tiedot vaivatta. Tschohl muistuttaa, että asiakkaan kysymyksiin ja tilauksiin tulisi vastata yhden työpäivän aikana. Mutta miten on oikeassa elämässä ? Melko usein nettiasiakas jää ”ilmaan roikkumaan” kysymyksineen, joihin kukaan ei koskaan palaa. Näihin ”pikkuseikkoihin” kannattaa tarkentaa huomiota, sillä moitteettoman teknologian ja hyvän tuotteen lisäksi asiakkaan näkövinkkelistä katsominen on tärkeintä.
Nettikaupan kasvukäyrät tulevat kasvamaan tulevaisuudessakin, sillä shoppailun hidastumista internet-maailmassa ei ole nähtävissä. Ilmiselvää on, että sähköinen liiketoiminta suomalaisessa matkailubisneksessä tulee kasvamaan lähivuosien aikana entisestään.
Verkkokaupan yleistyminen nostaa esille tarkentuneet tiedot, lisäpalvelut ja markkinoinnin. Esimerkiksi Ikean varastosaatavuus kunkin tuotteen kohdalla lisää yrityksen arvostusta. Lisäpalveluita tarjotaan entistä enemmän, esimerkiksi kameran ostajalle tarjotaan muistitikkua ja kameralaukkua. Järkimarkkinointi onnistuu mainiosti, sillä asiakkaan tiedot on kerätty ostosten lomassa ja sähköisten tietojen käsittely onnistuu nopeasti. Esimerkiksi noin kuukausi shoppailun jälkeen asiakkaalle lähetetään sähköinen viesti, jossa tiedustellaan tyytyväisyyttä ja tarjotaan erikoistarjousta vastaanvanlaisesta tuotteesta.
Verkkokauppa on tullut jäädäkseen. Rajoittavia tekijöitä verkkokaupan tulevaisuudessa saattaa olla väärinkäyttö, sillä internet-viidakossa seikkailee rehellisten ihmisten lisäksi huijareita, valitettavasti. Internet-maailma kun on avoin kaikille.
Suomi on verkkokaupan haluttu maa, sillä ostokykyisiä ja taitavia kuluttajia luvatussa teknologiamaassa löytyy. Kiinassa ja Yhdysvalloissa asuu eniten internetin käyttäjiä. Hyvä muistaa, että Euroopassa on n. 800 miljoonaa asukasta ja Yhdysvalloissa 300 miljoonaa, joten Euroopassa on hyvät markkinat kaikille verkkokauppayrityksille. Arvelen, että Suomessa ollaan vielä hieman varovaisia verkkokaupan käyttäjiä, mutta kasvua on taatusti luvasssa tulevaisuudessa. Tässäkin asiassa puskaradio puhuu puolestaan: jos naapurin Liisa, niin miksi en minäkin.
Sähköisen liiketoiminnan tulevaisuutta on hyvä tarkastella niin b to c kuin b to b näkökulmasta. Tänä päivänähän suurin osa sähköisen liiketoiminnan (joista verkkokauppa on yksi näkyvä osa) käydään juuri b to b puolella. Kuluttajakauppa, se meille näkyvämpi on heikoissa kantimissa ja edellyttää niin yritysten sisäisten kuin ulkoisten toimintatapojen (usein myös liiketoimintamallin) muutoksia ja kehittämistä.
VastaaPoista